löytö

 

luin tutkimuksen

ylipirteistä ihmisistä

he kuolevat nuorempina kuin muut

mitä sitten

he elävät täydemmin

en ole surkutellut elämääni

moneen kuukauteen

tie

olin yöllä tutussa paikassa

en tiedä tarkkaan missä

niin syrjässä

että täytyi ostaa polkupyörä

olen ollut siellä monesti ennenkin

tie oli kuin tuttu unista

minulla oli kaksi sänkyä

tunsin olevani kotona

komeat miehet pelasivat tennistä

ikkunani alla

se oli taas unta

miksi

ropina

 kuppi teetä

harmaata mutta valoisaa

ilma on raikas

kaikki siitepöly

hetken maassa

voi kuinka rakastan sadetta

kesän lapsi

työt alkavat vähetä

tältä keväältä

suuri helpotus

tuo kuitenkin mukanaan

uupumuksen

suuren sellaisen

tahtoisin vain

nukkua

auringossa

jättää kaikki velvollisuudet

täysin

huumaavaa

huomenna on viimeinen iltaluento

sitten kai alkaa virallisesti kesä

pidän lämmöstä

mutta vain vapaalla

käyn kotona vain nukkumassa

ehkä ylihuomenna

ehdin pyykätä

maksaa laskut, siivota

yritän opetella

kohtuutta

nautin ylilyönneistä

luvattoman paljon
 

epätodellinen olo

kaipaus

ihmisen luo

ihmisen jota en edes tunne kunnolla

vielä

viikonloppua

ai niin

minullahan on blogikin

päivät kuluvat nopeasti

kuin pilvet kiitävät taivaalla

pitkästä aikaa aurinkoa

ja lämpöä

jäätelöä

junamatka

ystäviä

pohdintaa elämästä

arvoituksista

nautinto

outous

pitkä tauko

syytän opiskelutahtia

outo päivä

kaikki maailman säätilat

yhtenä päivänä

yhdessä kaupungissa

moottoripyöräpoliisi avasi minulle oven

hymyilin

naapuri pyysi minua kanssaan amerikkaan

en minäkään sentään

ihan niin hullu ole

harjoitus

kohtuus ei ole hyveistäni

tyypillisin

tänäänkään

huomenna sattuu

rakastan sitä tunnetta

jalkojen väsymys

samalla painottomuus

kuin sementtiämpäri olisi höyhenenkevyt

paletti

värit olivat tänään

epätavallisen kirkkaat

aamupäivä harmaampi

iltapäivä sinisempi

pilvet kuin siveltimenvetoja

tunsin eläväni

hetkittäin

näen tähtiä

lilapilvi

ystäväni tunsivat minut

edelleen

matka oli upea

ostin pöllösormuksen

ja teetä

totta kai

tänään pilvet ovat mielenkiintoiset

kuin sametinriekaleita

mutta valoisia

joukossa lankakiehkuroita

olen hieman väsynyt

helsinki

huomenna lähden

pienelle matkalle

maamme pääkaupunkiin

näen rakkaita ihmisiä

menneisyydestä

aikojen takaa

tuntevatkohan he minut vielä?

joka tapauksessa

käyn meren rannalla

ja teekaupassa

optimistin loppu

vispipuuro

maisema oli tänään kuin metsäpalossa

mutta ylösalaisin

kuin pilvet olisivat palaneet

ja savu leijunut niiden alapuolella

ei tunnu keväältä

jäällä on vettä

ja sukat märät

tein vispipuuroa

se kuuluu syksyyn

entä sitten

tunnen itseni teennäiseksi

keskeneräiseksi

pelkään myös

miltä valmiista tuntuu

still

näin tänään pilviä

jotka yleensä liikkuvat nopeasti

nyt ne olivat paikallaan

kuin still-kuvina

valon ja varjon leikki

upeaa seurattavaa

rakastan kevättä

vaikka tuuli on kylmä

kofeiini

olen kuin vieras

kehossani

mutta pidän siitä

tutustun

uuteen itseeni

se on terveempi

vaikka juokin kahvia

ja käyttää mekkoja

arkisinkin

ei mulla muuta

päätökseni horjuu

kauneutta

jousisoittimet ja huuliharput

uusimmat addiktioni

musiikissa

eri kappaleissa sentään

en uskalla

olla aloitteellinen

odotan

jotakin

elämää suurempaa

olen malttamaton

koska se tapahtuu

joskus

mania

eilen tanssin

olin hetken

onnellinen

vaikka nyt väsyttää

menen pian

uudestaan

lisäksi

juoksen

pakoon

jotakin

ehkä itseäni

odotus

sumuinen maisema

ikkunassani

kuin oma mieleni

hetken jo luulin

kaiken olevan kirkasta

nyt kaikki on

hämärää

kuin risiiniöljyä silmässä

heijastuksia ilmassa
kaipaan jotain

muutosta

toivomus

taivaan värit

tässä videossa

niin kauniit

sanat karmivat

silti rakastan

tuota kappaletta

anteeksi linkki

videoita ei saanut upotettua suoraan
tahtoisin matkustaa
johonkin kauas
ehkä intiaan

tulehdus

olen sairas

ja vanki

kehossani

mieleni tahtoo ulos

kunnon lenkille

rääkkäämään itseäni

en voi mennä

silmäni eivät kestä

ne itkevät verta

vihaan puhelinta

maanantainen tiistai

oikeasti se oli

kaunis päivä

kamerani valehtelee

en osaa

korjata sitä

syntymähumala

stressaan

se näkyy outoutena

hihitän hulluna

asioille joita muut eivät ymmärrä

saatan katsella kaukaisuuteen

tuntikausia

lukea tenttiin

minun pitäisi

uusinta odottaa

toukokuussa

matematiikka

on kaunista

hetki hetkessä eläen

aamulenkki auringossa

järven jäällä

lumi pettää jalan alla

silloin tällöin

aurinko kutittaa

tottumatonta poskea

en näe

ketään muuta

poissaoleva

tänään söin suklaakakkua

lautaselta jonka olen saanut ystävältäni

ylioppilaslahjaksi

siitä on jo melkein

seitsemän vuotta

mihin ne katoavat

mitä ystävälleni kuuluu

olen huono 

puhumaan puhelimessa

kaipaan kauas

vaikka

viihdyn täällä

kulku

ihmisen kävely

kertoo paljon

joskus mietin

onko sillä

paskat housuissa

vai vain

kipeät jalat

kelvin 276

kaipaan pakkaspäiviä

lumen narskunaa jalan alla

jo nyt

keväästä pidän

kunhan loska sulaa

pakoreitti

Päivän tunnelmointia:

perhonen

olen muuttunut paljon

kahdessa kuukaudessa

kohta saatan jo

uskaltaa

juosta asfaltilla

elän

miten sattuu

melankolia

pelkään sitä hetkeä

etten enää huomaa

maisemaa ikkunastani

kuuntelen

myös CMX:ää

valaistu hyppytorni

erottuu sumusta

juuri ja juuri

vainottu

eksäni laittoi viimein

facebookiin

sinkku

olisi hieman epäkorrektia

tykätä siitä

mutta silti

haluaisin

muusa

eksäni kertoi unelmoivansa

minusta

yhä

päivittäin

olen tyhmä

kun en lähtenyt aikaisemmin

kuuntelen duffya

24/7

kyynisyys

olen löytänyt uuden

upean ystävän

tahdon säilyttää sen

aina

siksi en aio

rakastua

olen ollut siitä varma

jo neljä päivää

uusi alku

en ole runotyttö

olen vain lukenut liikaa

blogeja

sirpan seepra ja

the time is grey

ranna ja eeva

rakastan sanoja